Historia

Olipa kerran keskusjärjestö Akava. Sen perustivat jo kauan sitten samat viisaat miehet ja naiset, jotka perustivat Vakavan vuonna 1991. Mikä ihmeen Vakava? kysyy moni.

No, vastauksia on ainakin kaksi: Vanha Akava tai Valtion Akava. Vanhaa puolta se, että vanhat perusakavalaiset liitot olivat perustamassa myös Vakavaa. Valtiota taas se, että perustajien yhtenä pontimena oli koota yhteen ne liitot, joilla on paljon jäseniä valtiolla ja näin luoda vastavoima OAJ:lle joka hallitsee kuntapuolta.

Seitsemän rohkeaa

Alussa oli mukana seitsemän liittoa. Yhteistoiminnan käynnistämisen kätilöinä toimivat Agronomiliiton toiminnanjohtaja Pekka Rinne ja Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Mauno Melvasalo. Vahvasti oli mukana myös tuolloinen Upseeriliiton puheenjohtaja Kalevi Usva.

Vakavaprojektin nimellä tehtiin selvitys vuonna 1993 siitä, mikä Vakava on ja mitä siltä odotetaan. Työryhmään kuuluivat Salli Saari Psykologiliitosta, Esa Eriksson Lakimiesliitosta ja Tapio Vehmas Upseeriliitosta. Johtopäätöksissään ryhmä totesi, ettei sopimus- ja neuvotteluoikeuksiin ollut mahdollisuuksia, mutta ministeriö- ja virastotasolla Vakavan merkitys tulisi olemaan keskeinen. Kuntapuolella yhteistyötä on tehtävä lääkärikartellin ja kunta-allianssin kanssa. Yksityisen puolen organisoituminen neuvottelujärjestöksi oli tuolloin vielä tekeillä.

Akavaan vai ei?

Työryhmä selvitti myös syvällisemmän yhteistoiminnan mahdollisuuksia eli esim. toimistojen yhdistymistä, mutta sille aika ei ollut vielä kypsä eikä näytä olevan sitä vieläkään. Jo tuolloin pohdittiin myös sitä, pitäisikö Vakavan liittojen järjestäytyä tätä kautta myös keskusjärjestö Akavaan , mutta se tyrmättiin tuolloin ja on tyrmätty monissa myöhemmissäkin seminaareissa, joissa Vakavan kehittämistä on mietitty lähinnä Akavan ajaman kokonaistamisidean kautta.

Tietoa ja koulutusta

Aluksi edustuksellisuus vaaliyhteistyön kautta oli pääasiallinen yhdessä toimimisen syy. Pian kuitenkin huomattiin, että keskusjärjestön resurssit eivät riitä kovinkaan laajalle, joten vakavalaisten liittojen asiamiehet ja toiminnanjohtajat/puheenjohtajat ottivat omakseen ja oman toimensa ohella myös vakavalaisten yhteisten asioiden hoidon. Näitä olivat tiedonkulun tehostaminen ja laaja koulutusyhteistyö.

Vakava valppaana

Edunvalvonnan ydintä edusti Valpas-projektin käynnistäminen, jossa vakavalaiset olivat etulinjassa. Valppaalla tarkoitetaan projektia, jossa valtion palkkojen jälkeenjääneisyyteen haluttiin selvä korjaus. Laajan selvitystyön tuloksena todennettiin se, minkä akavalaiset ovat itse aina tienneet eli palkkojen jälkeenjääneisyyden yksityissektoriin verrattuna. Toinen merkittävä tulos oli ns. kaksoisepätasapainon olemassaolo eli valtiolla vaativimmissa tehtävissä maksetaan selvästi huonompaa palkkaa kuin vastaavissa tehtävissä yksityisellä kun taas vaatimattomammissa tehtävissä palkkaa maksetaan enemmän kuin yksityisellä. Tämän perusteella lähdettiin vaatimaan asiaan korjausta. Näitä Valpas-kierroksia, joissa siis valtio on antanut lisärahaa juuri näiden epäkohtien korjaamiseen on nyt ollut kolme. Puhutaan Valpas ykkösestä, kakkosesta ja kolmosesta. Palkkatutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että niillä on saatu valtion palkkojen keski- ja yläpäähän enemmän rahaa ja näin parannettu valtiotyönantajan kilpailukykyä, mikä oli myös yksi argumentti Valppaan toteuttamiseksi. Valtiolta tämä projekti on laajentunut myös kuntaan ja kirkkoon eli siellä vastaavat selvitykset ovat nimeltään Kunpas ja Kirpas.

Koulutuksessa pioneeri

Vakava on ollut erittäin reipas toimija koulutuksessa. Suorastaan pioneeri esim. uusien palkkausjärjestelmien rakentamisen ja käyttöönoton koulutuksessa. Omien luottamusmiesten tietoja on myös päivitetty säännöllisesti. Aluetoimintaseminaarit ja tiedotuskurssit ovat olleet mukana alusta asti.

Välillä vetää...

Suurimmillaan Vakavaan on kuulunut 16 akavalaista liittoa. Kymmenvuotisjuhlia hieman himmensi se, että suurin järjestö Lakimiesliitto oli päättänyt erota Vakavasta. Sen imussa lähti myös Valtiotieteilijöiden liitto. Tämä merkitsi paitsi kolmasosaa jäsenistä myös kolmasosaa jäsenmaksutuotoista. Tästä käynnistyi tuorein strategiatyö. Aiemminkin Vakava on pohtinut omaa rooliaan niin Akavassa kuin sen alaisissa neuvottelujärjestöissäkin, mutta nyt oli kyse paljon isommasta asiasta kuin aiemmin. Työ käynnistyi Pappisliiton toiminnanjohtajan Esko Jossaksen PD-työstä, jossa hän oli selvitellyt Vakavan identiteettiä kahden laajan haastattelukierroksen kautta.

….sitten näkyy valoa

Hallituksen strategiaseminaarissa luotiin Vakavalle toiminta-ajatus, joka konkretisoitiin neljään kehittämisalueeseen, joiden sisällöt ovat osin vaihdelleet vuosittain, osittain olleet samoja ns. kestoaiheita.:

• Sitoutuminen ja jatkuvuus

• Sisäinen kehittäminen

• Liittoutuminen, verkottuminen ja yhteistyö

• Akavan järjestäytyminen.

Vuonna 2017 Vakavaan kuuluu 17 liittoa. Kokonaisjäsenmäärä on 80 386, josta jäsenmaksua maksavia on  melkein 60 000. Valtiolla työskenteleviä on yli 20 000, yliopistoissa yli 9 700, kunnissa melkein 7 000 ja kirkon sektorilla yli 4 600. Yksityisellä sektorilla ammatinharjoittajat mukaan lukien työskentelee melkein 16 000 vakavalaista.